Kun ensimmäinen kuvausviikonloppumme meni kuljetusongelmian vuoksi pörpeliksi, luulen, että koko kuvausryhmää hetken pelotti että tuleekohan tästä yhtään mitään. Vastoinkäymisillä aloittamisessa on kai jotain sellaista, mikä vetoaa siihen pieneen taikauskoiseen muruseen meissä jokaisessa. Omasta puolestani voin ainakin tunnustaa, että ylimääräisen viikon aikana harjoittelin läpi kaikki reseptit vielä kerran, jotta kokkaaminen varmasti sujuisi jouhevasti. Pieniltä vahingoilta ei silti itse kuvauksissa vältytty... Mutta niistä enemmän sitten itse sarjassa. ;)
Kun jännittää jotakin kovasti, voi se alkuun miellyttävältä tuntunut perhosten lentely vatsanpohjassa äkisti kääntyä hieman paniikinomaiseksi. Nyt kun kuvaukset ovat jo takanapäin ja alkaa jälkituotannollinen urakka, itse kuvauksien jännittäminen tuntuu kovin kaukaiselle ja vähän hassullekin. Eihän itse keittiössä häärääminen ollut työstä kuin murto-osa!
Nyt työryhmämme häärää siis leikkausten, editoinnin, animoimisen sekä tiedottamisen parissa, työnkuvista muutaman mainitakseni. Tammikuun ensimmäiseen lähetykseen on vielä ehkä kaksi kuukautta, mutta silti välillä ihmettelee, että miten saamme kaiken ajoissa valmiiksi. Onneksi työt sentään vähenevät tekemällä.
Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!
-Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti